Veroprosentteja

Pääomatulojen prosentit

Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 %
Siltä osin, kun pääomatulojen määrä ylittää 30.000 euron, siitä suoritetaan veroa 34 % mukaan

Ansiotulot

Ansiotulot verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa myös veroprosentti nousee. Kunnallis- ja kirkollisverotuksen ansiotulot verotetaan kunnallis- ja kirkollisveroprosenttien mukaisesti.

Yhteisövero 

Yhteisöveron prosentti on 20,0 %, 
tähän ei olet tullut muutoksia vuoden 2014 jälkeen

Osinkoverotus (suomesta saadut osingot) 

    • Saajana yksityishenkilön ja kuolinpesän
      • pörssiyhtiöstä saatu osinko 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata
      • muusta kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko
        • Kun osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattista arvosta, mutta alle 150.000 euroa, se on 25 % pääomatuloarvoa. Mikäli näiden osinkojen yhteismäärä on yli 150.000 euroa, on ylimenevä osuus pääomatuloa 85 %
        • Kun osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on se 75 % ansiotuloa ja 25 % pääomatuloa
    • Saajana muu kuin pörssiyhtiö (listaamaton yhtiö)
        • muun kuin pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaata
        • pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaata, mikäli saaja omistaa välittömästi osakepääomasta vähintään 10 %.  Mikäli omistus osuus on pienempi, on saatu osinko kokonaan veronalaista tuloa. Sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatu osinko on kuitenkin aina 75 % veronalaista ja 25 % verovapaata
    • Saajana pörssiyhtiö
          • pörssiyhtiön tai muun kuin pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaita

Yhteisön saamien osinkojen veronlaisuus määräytyy tulolähteestä riippumatta EVL 6 a §:n säännösten mukaan, kun saajana on osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Muiden kuin mainittujen yhteisöjen henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat kokonaan veronalaista tuloa.

Arvonlisäverotus 1.1.2013 –

24 %      Yleinen verokanta 
14 %      Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä eläinten rehut
10 %      mm henkilökuljetukset, kirjata, liikuntapalvelut, majoituspalvelut
0 %        mm Yleishyödyllisten yhteisöjen lehtimyynnit
Vapautus mm sairaan-, lääkärin- ja hammashoito, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut

Käännetyssä arvonlisäverossa ostaja tilittää arvonlisäveron valtiolle. Käännettyä arvonlisäveroa käytetään vain tietyissä tilanteissa esim. rakentamispalveluiden kohdalla. Rakentamispalveluiden verotus on hyvin laaja kokonaisuus, johon kuuluu paljon poikkeuksia. Tässä linkki verottajan ohjeeseen ko. asiaan liittyen

Yleistä arvonlisävero prosenttia on ehdotettu nostettavan nykyisestä 24 %:stä 25,5 %:iin 1.9.2024 alkaen. Muut arvonlisäveroprosentit pysyvät ennallaan.

Yleiset laskumerkinnät

Myyjän on annettava myynnistä ostajalle lasku,

jos ostaja on elinkeinoharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinoharjoittaja mm. seuraavissa tilanteissa

    • Verollinen tavaran tai palvelun myynti
    • Eräät verottomat myynnit
    • Eräät Suomessa verottomiksi säädetyt myynnit, kun myynti tapahtuu toisessa EU-maassa
    • Kaukomyynnissä
    • Uusien kuljetusvälineiden myynnistä yksityishenkilöille
    • Kunnalle myytävistä terveyden- ja sosiaalihuoltoon liittyvissä palveluissa
    • Ennakkomaksuista, oikaisueristä ja korvauksista

Yleiset laskumerkinnät:

AVL 209 e§ § mukaisesti pakolliset laskumerkinnät ovat:

    • Laskun antamispäivä (laskun kirjoituspäivä, tulostuspäivä, toimituspäivä tai muu vastaava päivä)
    • Juokseva tunniste (Laskunumero)
    • Myyjän arvonlisäverotunniste (y-tunnus) 
    • Ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa tai kun on kyse tavaroiden yhteisömyynnistä
    • Myyjän ja ostajan nimi ja osoite
    • Tavaroiden määrä ja laji sekä palvelun laajuus ja laji
    • Tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
    • Veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa
    • Verokanta
    • Suoritettavan veron määrä
    • Merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen
    • Ostajan verovelvollisuudesta merkintä “käännetty verovelvollisuus”
    • Ostajan laatimaan laskuun merkintä “itselaskutus”
    • Tiedot uusista kuljetusvälineistä
    • Merkinnät “voittomarinaalijärjestelmä-käytetyt tavarat”, “voittomarinaalijärjestelmä-taide-esineet” tai “voittomarinaalijärjestelmä-keräily- ja antiikkiesineet”
    • Merkintä “voittomarginaalijärjestelmä-matkatoimistot”
    • Merkintä verollisen sijoituskullan myynnistä
    • Muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun

Laskulta vaadittavat tiedot voivat olla millä kielellä tahansa. Verohallinto voi tarvittaessa valvonnan yhteydessä vaatia laskun kääntämistä.

Kuitintarjoamisvelvollisuus

Myyjän tulee aina tarjota kuittia, myös käteiskaupassa. Kuitintarjoamisvelvollisuutta valvoo ja koeostoja tekee Verohallinto, Poliisi ja Aluehallintoviranomainen. Valvontaa suoritetaan sekä pieniin että keskisuuriin yrityksiin valtakunnallisesti. Mikäli kuitintarjoamisvelvollisuutta rikkoo tai kuitti on puutteellinen, siitä voi seurata 300 – 1.000 euron sanktio.

Kuitinantamisvelvollisuus koskee kaikilla toimialaoilla toimivia elinkeinoharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 8.500 euroa.
Kuitti voi olla ohjelmasta tulostettu, käsin kirjoitettu tai sähköinen. Kuitissa on kuitenkin oltava seuraavat tiedot:

    • Elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja Y-tunnus
    • Kuitinantamispäivä
    • Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
    • Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
    • Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain

Lakia ei kuitenkaan sovelleta

    • Automaatista tapahtuvaan myyntiin
    • Arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
    • Markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
    • Sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinoharjoittajan läsnäoloa

Lisätietoa löytyy verottajan sivuilta, jossa on myös vastauksia yleisimpiin kysymyksiin asiaan liittyen

ALV-verovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisuus

Yritys, jonka 12 kuukauden liikevaihto on enintään 15.000 euroa (1.1.2021 tai sen jälkeen alkavat tilikaudet), ei tarvitse hakeutua arvonlisäverollisten rekisteriin mutta se on mahdollista.

Mikäli 15.000 euron raja kuitenkin ylittyy kesken tilikauden ilmoittaudu välittömästi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja tee mahdollisesti puuttuvat ilmoitukset OmaVerossa ja maksa mahdollisesti erääntyneet verot.

Arvonlisäverot tulee jälkikäteenkin rekisteröityessä maksaa koko tilikaudelta takautuvasti.  Arvonlisäverolliseksi jälkikäteen hakeutuessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita pidempi verokausi, välttyäksesi mahdollisesti viivästysseuraamuksilta.

Arvonlisäveron verokausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi riippuen yhtiön liikevaihdosta.

Jos yrityksen liikevaihto on 

    • alle 30.000 euroa, ilmoituskausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi
    • alle 100.000 euroa, ilmoituskausi voi olla kuukausi tai neljännesvuosi
    • yli 100.000 euroa, ilmoituskausi on kuukausi

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Yritys, joka kuuluu arvonlisäverollisten rekisteriin, ja joiden 12 kuukauden tilikauden liikevaihto jää alle 30.000 euroa, voivat olla oikeutettuja arvonlisäveron huojennuksen.

Mikäli yrityksen tilikausi on esimerkiksi toiminnan aloittamisen tai lopettamisen takia lyhyempi kuin 12 kuukautta, suhteutetaan liikevaihto vastaamaan tätä aikaa.

Huojennuksen määrä riippuu yrityksen liikevaihdosta:

    • Alle 15.000 euron liikevaihdossa yritys saa maksamansa arvonlisäveron kokonaan takaisin
    • Yli 15.000 euron mutta alle 30.000 euron liikevaihdossa yritys osan arvonlisäverosta takaisin

Huojennusta ei kuitenkaan voi saada, jos esim.

    • Tilikauden arvonlisävero on negatiivinen (eli ostoihin sisältyvää veroa on enemmän kuin myynneistä suoritettavaa veroa)
    • Yrityksen liikevaihto muodostuu liiketoiminnasta, johon ei sovelleta alarajahuojennusta (esim. palvelujen myynti muualla kuin Suomessa ja käyttöomaisuuden myynti)
    • Ulkomaisella elinkeinoharjoittajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Alarajahuojennus haetaan kalenterivuosittain, vaikka yhtiön tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Sitä voi hakea takautuvasti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun huojennukseen oikeuttava tilikausi on päättynyt.

Alarajahuojennus on yhtiölle veronalaista tuloa. Se katsotaan sen vuoden tuloksi, jolloin oikeus huojennukseen on syntynyt. Poikkeuksena maksuperusteista kirjanpitoa noudattavat yritykset, joille se on tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto palauttaa huojennuksen tai jolloin se käytetään verojen maksuun.

Alarajahuojennus poistuu vuonna 2025, joten viimeisen kerran sitä voi hakea vuodelta 2024.

 

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop / One Stop Shop)

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli One Stop Shop (OSS), kattaa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille. 

Yritys voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää kansainvälisessä kuluttajakaupassa, jolloin arvonlisäveroa ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa jokaisen ostajan maahan erikseen.

Rekisteröityminen erityisjärjestelmään on vapaaehtoista, mutta mikäli rekisteröitymistä ei tehdä, tulee yrityksen rekisteröityä niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita ja palveluita.

Jotta ilmoitukset voisi tehdä, tulee yrityksen olla rekisteröitynyt alv-rekisteriin ja ilmoittaa myynnit alv-ilmoituksella. Vaihtoehtoisesti yritys voi hakeutua unionin järjestelmään, vaikka Hakemukset järjestelmään pääsemiseksi tehdään OmaVerossa.

Lisätietoja: Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (One Stop Shop)