Kategoria: Ohjeita

Julkaistu

Veroprosentteja

Pääomatulojen prosentit

Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 %
Siltä osin, kun pääomatulojen määrä ylittää 30.000 euron, siitä suoritetaan veroa 34 % mukaan

Ansiotulot

Ansiotulot verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa myös veroprosentti nousee. Kunnallis- ja kirkollisverotuksen ansiotulot verotetaan kunnallis- ja kirkollisveroprosenttien mukaisesti.

Yhteisövero 

Yhteisöveron prosentti on 20,0 %, 
tähän ei olet tullut muutoksia vuoden 2014 jälkeen

Osinkoverotus (suomesta saadut osingot) 

    • Saajana yksityishenkilön ja kuolinpesän
      • pörssiyhtiöstä saatu osinko 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata
      • muusta kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko
        • Kun osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattista arvosta, mutta alle 150.000 euroa, se on 25 % pääomatuloarvoa. Mikäli näiden osinkojen yhteismäärä on yli 150.000 euroa, on ylimenevä osuus pääomatuloa 85 %
        • Kun osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on se 75 % ansiotuloa ja 25 % pääomatuloa
    • Saajana muu kuin pörssiyhtiö (listaamaton yhtiö)
        • muun kuin pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaata
        • pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaata, mikäli saaja omistaa välittömästi osakepääomasta vähintään 10 %.  Mikäli omistus osuus on pienempi, on saatu osinko kokonaan veronalaista tuloa. Sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatu osinko on kuitenkin aina 75 % veronalaista ja 25 % verovapaata
    • Saajana pörssiyhtiö
          • pörssiyhtiön tai muun kuin pörssiyhtiön jakamat osingot ovat verovapaita

Yhteisön saamien osinkojen veronlaisuus määräytyy tulolähteestä riippumatta EVL 6 a §:n säännösten mukaan, kun saajana on osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Muiden kuin mainittujen yhteisöjen henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat kokonaan veronalaista tuloa.

Arvonlisäverotus 1.1.2013 –

24 %      Yleinen verokanta 
14 %      Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä eläinten rehut
10 %      mm henkilökuljetukset, kirjata, liikuntapalvelut, majoituspalvelut
0 %        mm Yleishyödyllisten yhteisöjen lehtimyynnit
Vapautus mm sairaan-, lääkärin- ja hammashoito, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut

Käännetyssä arvonlisäverossa ostaja tilittää arvonlisäveron valtiolle. Käännettyä arvonlisäveroa käytetään vain tietyissä tilanteissa esim. rakentamispalveluiden kohdalla. Rakentamispalveluiden verotus on hyvin laaja kokonaisuus, johon kuuluu paljon poikkeuksia. Tässä linkki verottajan ohjeeseen ko. asiaan liittyen

Yleistä arvonlisävero prosenttia on ehdotettu nostettavan nykyisestä 24 %:stä 25,5 %:iin 1.9.2024 alkaen. Muut arvonlisäveroprosentit pysyvät ennallaan.

Julkaistu

Henkilöasiakkaan ennakon täydennys

Mikäli epäilet että sinulla henkilöasiakkaana (ml Ammatinharjoittaja, Tmi, Ay, Ky) ennakonpidätysprosentti ja/tai ennakkoverot ovat liian pienet tai suuret, kannattaa asia tarkistaa joko kirjapitäjältä tai laskea se itse verohallinnon sivuilla olevalla veroprosenttilaskurilla ja tarvittaessa tehdä niihin muutokset OmaVero -palvelussa.

Palkansaajat voivat nostaa veroprosenttiaan ilmoittamalla palkanlaskentaan uuden korkeamman veroprosentin. Tällöin tulee huomioida, että muutos ei koske vuositulorajaa eli uusi veroprosentti on voimassa vanhan vuositulorajan täyttymiseen asti, jonka jälkeen voimassa on lisäprosentti. Mikäli verokortin prosentti on taas liian suuri ja haluat laskea sitä, tulee siitä tehdä muutoshakemus OmaVerossa ja uusi verokortti tulee toimittaa palkanlaskentaan. 

Yrittäjät (Ammatinharjoittajat, Tmi, Ay, Ky) ennakkoverot on yleensä arvioitu aikaisemman vuoden verotettavan tuloksen mukaan. Mikäli toiminnassa on tapahtunut muutoksia, ei nämä useinkaan pidä paikkansa. Mikäli jo tilikauden alussa huomaa, että ennakkovero ovat pielessä, helpommalla pääsee hakemalla ennakkoverojen muutosta heti. Muutoksia voi tehdä useita verovuoden aikana tilanteen eläessä suuntaan tai toiseen.

Mikäli verovuosi on ehtinyt jo päättyä tai on päättymässä, kun ennakkoverojen riittävyyteen kiinnitetään huomiota, kannattaa hakea lisäennakoita, mikäli jäännösveron määrästä on tulossa huomattava. Lisäennakoita voi hakea ja maksaa verotuksen päättymiseen asti. Verotuksen päättymispäivä on jokaisella eri ja se käy ilmi verotuspäätöksestä sekä OmaVerosta.

Ennakkoveron muutosta tai lisäennakoita haetaan OmaVerossa aina etukäteen.
Ennakkoveron eräpäivä on kuukauden 23. päivä ja lisäennakoissa eräpäivä voi olla kuluva päivä tai enintään kolmen viikon päässä oleva arkipäivä.

Mikäli lisäennakkoa maksetaan seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä, vältytään kokonaan viivästyskorolta.
Huojennettua viivästyskorkoa aletaan periä helmikuusta alkaen eräpäivään asti, ja mikäli maksu myöhästyy, tulee lisäksi maksettavaksi viivästyskorko.

Jäännösveroja tulee maksettavaksi, mikäli ennakkoveroina ja lisäveroina ei ole maksettu riittävää määrää tuloveroja. Myös Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa, mutta huojennetun viivästyskoron määrästä vähennetään 20 euroa mitä lisäennakoista ei tehdä. Tämän vuoksi ihan pieniä lisäennakoita ei välttämättä kannata edes hakea. Se missä menee raja, milloin lisäennakoita kannattaa hakea, riippuu siitä, milloin jäännösveron eräpäivä on ja mikä on viivästyskorkoprosentti.

Julkaistu

Yleiset laskumerkinnät

Myyjän on annettava myynnistä ostajalle lasku,

jos ostaja on elinkeinoharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinoharjoittaja mm. seuraavissa tilanteissa

    • Verollinen tavaran tai palvelun myynti
    • Eräät verottomat myynnit
    • Eräät Suomessa verottomiksi säädetyt myynnit, kun myynti tapahtuu toisessa EU-maassa
    • Kaukomyynnissä
    • Uusien kuljetusvälineiden myynnistä yksityishenkilöille
    • Kunnalle myytävistä terveyden- ja sosiaalihuoltoon liittyvissä palveluissa
    • Ennakkomaksuista, oikaisueristä ja korvauksista

Yleiset laskumerkinnät:

AVL 209 e§ § mukaisesti pakolliset laskumerkinnät ovat:

    • Laskun antamispäivä (laskun kirjoituspäivä, tulostuspäivä, toimituspäivä tai muu vastaava päivä)
    • Juokseva tunniste (Laskunumero)
    • Myyjän arvonlisäverotunniste (y-tunnus) 
    • Ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa tai kun on kyse tavaroiden yhteisömyynnistä
    • Myyjän ja ostajan nimi ja osoite
    • Tavaroiden määrä ja laji sekä palvelun laajuus ja laji
    • Tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
    • Veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa
    • Verokanta
    • Suoritettavan veron määrä
    • Merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen
    • Ostajan verovelvollisuudesta merkintä “käännetty verovelvollisuus”
    • Ostajan laatimaan laskuun merkintä “itselaskutus”
    • Tiedot uusista kuljetusvälineistä
    • Merkinnät “voittomarinaalijärjestelmä-käytetyt tavarat”, “voittomarinaalijärjestelmä-taide-esineet” tai “voittomarinaalijärjestelmä-keräily- ja antiikkiesineet”
    • Merkintä “voittomarginaalijärjestelmä-matkatoimistot”
    • Merkintä verollisen sijoituskullan myynnistä
    • Muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun

Laskulta vaadittavat tiedot voivat olla millä kielellä tahansa. Verohallinto voi tarvittaessa valvonnan yhteydessä vaatia laskun kääntämistä.

Kuitintarjoamisvelvollisuus

Myyjän tulee aina tarjota kuittia, myös käteiskaupassa. Kuitintarjoamisvelvollisuutta valvoo ja koeostoja tekee Verohallinto, Poliisi ja Aluehallintoviranomainen. Valvontaa suoritetaan sekä pieniin että keskisuuriin yrityksiin valtakunnallisesti. Mikäli kuitintarjoamisvelvollisuutta rikkoo tai kuitti on puutteellinen, siitä voi seurata 300 – 1.000 euron sanktio.

Kuitinantamisvelvollisuus koskee kaikilla toimialaoilla toimivia elinkeinoharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 8.500 euroa.
Kuitti voi olla ohjelmasta tulostettu, käsin kirjoitettu tai sähköinen. Kuitissa on kuitenkin oltava seuraavat tiedot:

    • Elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja Y-tunnus
    • Kuitinantamispäivä
    • Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
    • Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
    • Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain

Lakia ei kuitenkaan sovelleta

    • Automaatista tapahtuvaan myyntiin
    • Arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
    • Markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
    • Sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinoharjoittajan läsnäoloa

Lisätietoa löytyy verottajan sivuilta, jossa on myös vastauksia yleisimpiin kysymyksiin asiaan liittyen

Julkaistu

Lahjoitukset verotuksessa

Lahjoitus

Lahjoitus yleishyödylliseen toimintaan ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa koska se on annettu lähinnä hyväntekeväisyystarkoituksessa eikä se edistä liiketoimintaa. Erityssäännöksen nojalla (TVL 57 §) yhteisö saa kuitenkin tehdä lahjoitusvähennyksen tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamastaan rahalahjoituksesta. Lahjoituksen on oltava vähintään 850 euroa. Lahjoitusvähennys saa olla enintään 250 000 euroa, kun lahjoituksen saaja on ETA-valtio tai ETA-alueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto, korkeakoulu tai näiden yhteydessä toimiva yliopistorahasto. Kun lahjoituksen saajana on Verohallinnon nimeämä ETA-alueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, lahjoitusvähennys saa olla enintään 50 000 euroa.

Verohallinto nimeää TVL 57 §:ssä tarkoitetut lahjoituksensaajat enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Verohallinto pitää vuosittain päivitettävää luetteloa lahjoituksensaajista. Katso Lahjoitusten vähentäminen verotuksessa ja nimeämispäätöksen hakeminen,

TVL 57 §:n lahjoitusvähennykseen ovat oikeutettuja vain yhteisömuotoiset yritykset, joten vähennysoikeus ei koske esim. henkilöyhtiöitä eikä liikkeen- ja ammatinharjoittajia.

Lahjoitusvähennystä (TVL 57 §) ei oteta yhteisöillä huomioon vahvistettaessa elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota, koska vähennys saadaan tehdä erityissäännöksen nojalla. Lahjoitusvähennys otetaan kuitenkin huomioon vahvistettaessa henkilökohtaisen tulolähteen tappiota

Vähäinen raha- tai esinelahjoitus

Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteiseksi menoksi, joka on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yritys saa vähentää edellä mainittuja lahjoituksia enintään 850 € lahjoituksensaajaa kohti. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Muissa tapauksissa lahjoitus voi olla vähennyskelpoinen verotuksessa tavanomaisena mainoslahjana, edustuslahjana tai henkilökuntalahjana.

Tavanomainen mainoslahja on esinelahja, joka annetaan samanlaisena useille vastaanottajille (massalahja). Tavanomainen mainoslahja on arvoltaan vähäinen. Tavanomaisen mainoslahjan menot ovat kokonaan vähennyskelpoisia verotuksessa.

Edustuslahja on esinelahja, joka annetaan yhtiöön liikesuhteessa olevalle henkilölle. Edustuslahja on valittu mainoslahjaa yksilöllisemmin vastaanottajaa silmällä pitäen. Edustuslahja voi olla arvokaskin, jos lahjoitus liittyy yhtiön toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen tai liiketapa edellyttää arvokkaan lahjan antamista. Puolet edustuslahjan menoista on vähennyskelpoista verotuksessa.

Henkilökuntalahja on esinelahja, joka annetaan palkkioksi yhtiön työntekijälle esim. merkkipäivän tai pitkäaikaisen palvelun vuoksi. Henkilökuntalahjan menot ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa. Lahjansaajan verotuksessa muut kuin tavanomaiset henkilökuntaetuutena annetut lahjat (TVL 69 §) ovat pääsääntöisesti palkkaa.

TVL 69 §:n mukaan veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi ei katsota tavanomaista ja kohtuullista merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena.

Elinkeinotoiminnan tappiolla tarkoitetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan laskettua tappiollista tulosta. Yleishyödyllisiin tarkoituksiin annetut arvoltaan vähäiset lahjoitukset ja muut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan vähennyskelpoiset lahjat otetaan huomioon elinkeinotoiminnan tappiota vahvistettaessa, koska ne ovat elinkeinotoimintaan liittyviä menoja.

Lähde: www.vero.fi / verohallinnon yhtenäistämisohjeet

Julkaistu

Lahjat työntekijöille ja yhteistyökumppaneille

Varsinkin joulun aikaan monet yritykset antavat työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneille muistamisia. Näissä tulee kuitenkin muistaa kohtuullisuus.

Työntekijöiden lahjat

Työntekijän lahjoissa kohtuullisuuden rajana pidetään 100 e/vuodessa (sisältäen kaikki kalenterivuonna annetut lahjat pl. merkkipäivälahjat). Mikäli lahja annetaan rahana tai lahjakorttina (tai siihen rinnastettavana), se tulkitaan aina palkaksi. Verottomuuden edellytys on myös se, että lahjakäytäntö koskee koko henkilökuntaa. Lahjakortteja ei käsitellä palkkana, mikäli lahjakortilla saa rajatusta valikoimasta valita tuotteen esim. Delicard lahjakortit, joissa valitaan suppeasta valikoimasta. Huomatkaa kuitenkin, että ruokakaupan lahjakortti, jolla työntekijän pitää hakea itse kinkku, katsotaan aina palkaksi.

Yhteistyökumppaneiden lahjat

Yhteistyökumppaneille muistamisia annettaessa vaikuttaa se, onko kyseessä edustus- vai mainoslahja. Mainoslahjoja ovat pienet massalahjat esim. yrityksen logolla varustetut avaimenperät. Vähäisen arvon lisäksi näiden tunnusmerkkinä on, että niitä annetaan samanlaisena usealle eri vastaanottajalle. Verotuskäytännössä mainoslahja on ollut arvoltaan enintään 50 euroa. Edustuslahja on yksilöidympi lahja ja esim. alkoholijuomat ovat aina edustuslahjoja.

Lahjojen vähennyskelpoisuus

Työntekijöille annetut lahjat ovat yleensä on verotuksessa vähennyskelpoisia, samoin yhteistyökumppaneille annetut mainoslahjat ovat vähennyskelpoisia. Edustuslahjat ovat normaalien edustuskulujen tapaan arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia kokonaisuudessaan ja tuloverotuksessakin siitä saa vähentää vain 50 %.

Julkaistu

ALV-verovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisuus

Yritys, jonka 12 kuukauden liikevaihto on enintään 15.000 euroa (1.1.2021 tai sen jälkeen alkavat tilikaudet), ei tarvitse hakeutua arvonlisäverollisten rekisteriin mutta se on mahdollista.

Mikäli 15.000 euron raja kuitenkin ylittyy kesken tilikauden ilmoittaudu välittömästi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja tee mahdollisesti puuttuvat ilmoitukset OmaVerossa ja maksa mahdollisesti erääntyneet verot.

Arvonlisäverot tulee jälkikäteenkin rekisteröityessä maksaa koko tilikaudelta takautuvasti.  Arvonlisäverolliseksi jälkikäteen hakeutuessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita pidempi verokausi, välttyäksesi mahdollisesti viivästysseuraamuksilta.

Arvonlisäveron verokausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi riippuen yhtiön liikevaihdosta.

Jos yrityksen liikevaihto on 

    • alle 30.000 euroa, ilmoituskausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi
    • alle 100.000 euroa, ilmoituskausi voi olla kuukausi tai neljännesvuosi
    • yli 100.000 euroa, ilmoituskausi on kuukausi

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Yritys, joka kuuluu arvonlisäverollisten rekisteriin, ja joiden 12 kuukauden tilikauden liikevaihto jää alle 30.000 euroa, voivat olla oikeutettuja arvonlisäveron huojennuksen.

Mikäli yrityksen tilikausi on esimerkiksi toiminnan aloittamisen tai lopettamisen takia lyhyempi kuin 12 kuukautta, suhteutetaan liikevaihto vastaamaan tätä aikaa.

Huojennuksen määrä riippuu yrityksen liikevaihdosta:

    • Alle 15.000 euron liikevaihdossa yritys saa maksamansa arvonlisäveron kokonaan takaisin
    • Yli 15.000 euron mutta alle 30.000 euron liikevaihdossa yritys osan arvonlisäverosta takaisin

Huojennusta ei kuitenkaan voi saada, jos esim.

    • Tilikauden arvonlisävero on negatiivinen (eli ostoihin sisältyvää veroa on enemmän kuin myynneistä suoritettavaa veroa)
    • Yrityksen liikevaihto muodostuu liiketoiminnasta, johon ei sovelleta alarajahuojennusta (esim. palvelujen myynti muualla kuin Suomessa ja käyttöomaisuuden myynti)
    • Ulkomaisella elinkeinoharjoittajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Alarajahuojennus haetaan kalenterivuosittain, vaikka yhtiön tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Sitä voi hakea takautuvasti kolmen vuoden kuluessa siitä, kun huojennukseen oikeuttava tilikausi on päättynyt.

Alarajahuojennus on yhtiölle veronalaista tuloa. Se katsotaan sen vuoden tuloksi, jolloin oikeus huojennukseen on syntynyt. Poikkeuksena maksuperusteista kirjanpitoa noudattavat yritykset, joille se on tuloa sinä vuonna, kun Verohallinto palauttaa huojennuksen tai jolloin se käytetään verojen maksuun.

Alarajahuojennus poistuu vuonna 2025, joten viimeisen kerran sitä voi hakea vuodelta 2024.

 

Julkaistu

Matkalaskun muotovaatimukset

Matkalaskusta on selvittävä seuraavat asiat:

– matkan tarkoitus ja kohde (osoite)
– tarvittaessa matkareitti
– matkustamistapa (kulkuneuvo)
– matkan alkamis- ja päättymisajankohdat (päivämäärä ja kellonaika)
– ulkomaanmatkoissa maa tai alue, jossa matkavuorokausi päättyy

Kilometrikorvauksia laskutettaessa matkalaskuista on selvittävä kilometrimäärä ja yksikköhinta.

Julkaistu

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop / One Stop Shop)

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli One Stop Shop (OSS), kattaa kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille. 

Yritys voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmää kansainvälisessä kuluttajakaupassa, jolloin arvonlisäveroa ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa jokaisen ostajan maahan erikseen.

Rekisteröityminen erityisjärjestelmään on vapaaehtoista, mutta mikäli rekisteröitymistä ei tehdä, tulee yrityksen rekisteröityä niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita ja palveluita.

Jotta ilmoitukset voisi tehdä, tulee yrityksen olla rekisteröitynyt alv-rekisteriin ja ilmoittaa myynnit alv-ilmoituksella. Vaihtoehtoisesti yritys voi hakeutua unionin järjestelmään, vaikka Hakemukset järjestelmään pääsemiseksi tehdään OmaVerossa.

Lisätietoja: Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (One Stop Shop)